Rv 16+2

Raskausviikolla 17 mennään  ja eilen oli toinen neuvola. Mieskin pääsi mukaan josta terkkari häntä kiittelikin. Käytiin läpi voinnit ja normaalit mittaukset: Paino ei ole noussut mihinkäään (?!), hemppari noussut 127->130 ja verenpaine pysynyt samoissa lukemissa. Sokerirasituksessa ei nakki napsahtanut josta olen suunnattoman onnellinen ja tavallaan yllättynyt. Tosin minun täytyy mennä uudestaan syksymmällä sokerirasitukseen mutta eiköhän siitäkin selvitä.

Vauvan syke löytyi hetken etsinnän jälkeen, hän sijaitsee ilmeisesti edelleen enemmän oikealla puolella ja melko alhaalla. Ensin terkkari sai kuulumaan istukan huminan eli verenkierron äänen (ei ole koskaan tullut edes mieleen että istukasta voisi lähteä ääntä :D mutta onhan se ihan loogista) ja sitten hetken päästä kuului syke joka vaihteli 145-150 välillä. Tuli kyllä niin iloinen ja onnellinen olo että hän on hengissä!

Seuraavan neuvola-ajan sain vasta elokuulle, ennen sitä on jo sitten käyty rakenneultrassa, voi miten jännittävää!

Long time no see eli 15+2

Raskausviikolla 16 mennään. Olin viime viikon lomalla, vuokramökillä pääasiassa itsekseni. Mies kävi pari päivää oleskelemassa siellä myös mutta työt kutsuivat jo puolessavälin viikkoa.

Olo on ollut hyvä, ainut että huonovointisuus jatkuu edelleen. Mökkiviikolla kävin keskiviikkona kaupassa hakemassa täydennystä jääkaappiin, mutta jouduin poistumaan kaupasta kainalossani lähinnä leipää ja vesimeloni. Pelkkä ajatus lämpimästä ruuasta tekee huonoa, edelleen. Kuitenkin jotain on syötävä ja mielellään suht terveellistä ruokaa.

Kävin sokerirasituksessa edellisviikolla ja se meni mielestäni hyvin omalta osaltani. Hieman oli kuvottava olo ensimmäisen tunnin aikana mutta sitten helpotti. Minulla oli kirja ja kuulokkeet musiikinkuuntelua varten varattuna mutta kirjan kanssa aika meni nopeasti. Ensiviikon maanantaina on toinen neuvolakäynti, siellä sitten viimeistään saan tiedon miten sokerirasituksessa kävi.

Jonkin verran olen kierrellyt kaupoissa ja käynyt tutkimassa vauvan- ja lastentarvikevalikoimaa. Kuitenkin vielä olen malttanut mieleni, rakenneultra on vasta heinäkuun lopussa.

Muutan blogin nyt näkyväksi, josko saisi tähän odotukseen ja blogin pitoon uutta pontta ja enemmän vuorovaikutusta?

Rv 13+1 joka onkin 12+4

Ultrassa käyty. Voi miten jännitti ennen, jälkeen ja itse tilanteessa. Mutta kaikesta huolimatta kohdussani loikoilee rennonoloinen tyyppi jolla on kaikki hyvin! Laskettu aika siirtyi neljä päivää eteenpäin eli 10.12. Voi siis hyvin olla että olen synnyttämässä jouluna, toivon toki että tyyppi olisi hieman täsmällisempi...

Hoitanut lääkäri (saattoi olla kätilökin, en kysynyt tarkemmin kun olin niin tohkeissani)  oli oikein mukava, koko ajan kertoi mitä tekee ja mitä mittaa seuraavaksi. Parasta oli kun kuuli pienen sydänäänet ja se, että tyyppi näkyi heti kun lääkäri vain painoi ultralaitteen mahalleni ja vähän pyöritti sanoen "Täältähän löytyykin heti yksi kaveri." Kuitenkin katsottiin tyyppiä vielä alakauttakin ultralla ja vielä uudestaan mahan päältä, koska pieni oli ilmeisesti unilla kun ei meinannut liikkua ja kääntyillä niin että olisi saanut mittoja. Kuitenkin ultran kokonaiskesto oli vain n.40min eli aika vähällä päästiin.

Fiilis on tällä hetkellä hyvä ja samalla edelleen hieman epäuskoinen. Ihanaa että mahassani on oikeasti joku!